Laivateollisuus ja telakkateollisuus virkoavat horroksesta

Laivateollisuus ja telakkateollisuus virkoavat horroksestaTalouskriisi lamaannutti maailmanlaajuisesti laiva- ja telakkateollisuuden. Vasta kesän aikana nähtiin ensimmäiset elpymisen merkit. Kiinan telakkateollisuus sai tilauksia lähes kymmenen miljoonan bruttorekisteritonnin verran. Suunta on lupaava, sillä vuoden alusta toukokuun loppuun tilauksia ei tullut juuri lainkaan. Kiinan osalta tilanne on sikäli ollut parempi kuin muualla, sillä telakoiden tilauskannat ovat pysyneet kokoajan korkealla ennen talouskriisiä tehtyjen isojen laivatilausten johdosta. Kiinan suuntaus antaa kuitenkin toivoa maailmanlaajuisesti koko laiva- ja telakkateollisuudelle, myös suomalaisille telakoille, joissa tilauskannan elpymisestä ei ole näkyvissä vielä selviä merkkejä. Kiinassa arvioidaan, että piristymisestä huolimatta seuraavat kaksi-kolme vuotta tulee olemaan telakoille vaikeaa, mutta sen jälkeen tilauskannat elpyvät entisestään.

Suomalaisten telakoiden suurin työmaa on tällä hetkellä Turussa viimeistelyvaiheessa oleva maailman suurin risteilijä Oasis of the Seas. Risteilijä valmistuu vuoden lopulla. Vaikka tilanne on paranemaan päin, näyttää siltä, että näkymät eivät matkustajalaivapuolella parane nopeasti vielä hetkeen. Toiveet asetetaankin nyt muiden alusten, kuten kaasutankkerien, tuotantoon. Tämä merkitsee samalla uusien markkinaosuuksien valtaamista.

Valtio ryhtynyt avustaviin toimenpiteisiin

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään telakkateollisuuden suhdannetilannetta sekä sen perusteella valmistelemaan telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Työryhmää johtaa Risto Paaermaa. Työryhmä esittelee ratkaisunsa telakkateollisuuden tulevaisuuden pelastamiseksi 31.12.2009 mennessä.Väliraporttia ryhmältä odotetaan lokakuussa 2009, jotta ehdotetut toimenpiteet voisivat tulla rahoitettaviksi vuoden 2010 talousarviossa. Telakkateollisuus on ehdottanut 80 miljoonan innovaatiotukea vuosille 2008–2011 ja laivatöiden verotusta keventävän tax lease –järjestelmän käyttöönottoa. STX Finlandin mukaan tukimiljoonat, tulevat ne sitten valtiolta tai suurilta varustamoilta, pitäisi suunnatta kotimaisten jäänmurtaja-, laivasto-, öljyntorjunta- ja maantielauttahankkeiden uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen.

Laivateollisuus työllistää edelleen monia eri alojen ammattilaisia. Telakka työllistää myös hyvin alihankkijoita, joiden toimenkuvaan voivat kuulua myös laitekorjaukset, maihinkulkusillat, lastinkäsittelylaitteet, laivapesut, laivamoottorit, laivan kunnostustyöt, laitehuolto, metallin ruiskutus, syöttökäytävät, rautarakenteet, laivakuljetukset, autorampit, putkistoasennukset, rautarakennetyöt, laiteasennukset ja hitsaukset. Telakalla hoidetaan myös telakan raskaslevytöitä, laivahitsausta, laivan sisustusta ja jyrsintätöitä.

Suomen laiva- ja telakkateollisuudella on vahva 60–70 prosentin osuus isojen risteilijöiden ja jäänmurtajien maailmanmarkkinoista. Matkustajalautoissa osuus on 20 prosenttia ja risteilijälautoissa 40 prosenttia.

Lähteet:
Tekniikka & Talous