Rakentamisen näkymät ja elvytysrahojen käyttö
Rakentamisen näkymät lähivuosille ovat parantuneet aiemmista kauhuskenaarioista. Valtion elvytysrahat ja taloudellisen taantuman hidastuminen ovat tehneet hyvää rakennusalalle. Isännöintiliiton tekemästä kyselystä selviää, että etenkin pieniin, alle 100 000 euron hintaisiin remontteihin on jopa vaikea saada työvoimaa. Vaikka taantuma on jo taittunut, sen vaikutukset näkyvät vielä rakennusalalla. Euroopassa rakennettiin viime vuonna 2,4 miljoonaa asuntoa. Tänä vuonna valmistuu noin 1,7 miljoonaa asuntoa ja ensi vuonna 1,5 miljoonaa.
Euroopan rakentamisen näkymät heikentyivät vuoden 2008 lopusta. Ennustettiin, että rakentaminen vähenee 7,5 % vuoden 2009 aikana, kun vähennysennuste vielä joulukuussa oli alle 4 %. Euroconstructin, Euroopan rakennussuhdanteiden ennustamiseen erikoistuneiden tutkimuslaitosten verkoston mukaan lasku jatkuu vielä vuoteen 2011 saakka. Samalla se tarkoittaa noin parin miljoonan työpaikan vähentämistä rakennustyömailta, rakennusyhtiöiltä, rakennustuoteteollisuudesta ja alan palveluista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin Suomessa työttöminä on puolet vähemmän kuin ennustettu.
Arvion mukaan voimakkaimmin rakentamisen romahdus näkyy toimitilarakentamisessa. Sen odotetaan supistuvan kuluvan ja kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä 20 %.
Asuinrakentaminen
Talonrakennusala kärsii myös taloudellisesta taantumasta, vaikkakin tontteja on mennyt nyt paremmin kaupaksi kuin vuosiin. Asuinrakentamisessa heikoimmat näkymät ovat uusien asuntojen rakentamisessa, jonka uskotaan vähentyvän 20 prosenttia. Euroconstruct-konferenssissa asuntorakentamisen näkymiä esitellyt Annette Hughes näki myönteisenä viime kuukausina tapahtuneen kuluttajien luottamuksen kasvun tulevaisuutta kohtaan. Tämä näkyy asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Lainaa on harkittu ehkä pitkään ja nyt asuntojen hintojen ollessa alhaalla, monet tekevät isoja ostoksia. Talonrakennusta suunniteltaessa nyt kiinnitetään erityisesti huomiota energian säästöön. Tällöin keskeiseksi rakentamisen lähtökohdaksi nousee kestävä kehitys. Se näkyy arjessa eri hankinnoissa: mm. lämpöikkunat, lämpölasit, energiaikkunat ja parvekelasitus.
Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamisen määrä supistui Suomessa 28 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakentamista, jota varten pitää hakee rakennuslupa, ja jonka tuloksen syntyy uusi rakennus tai uutta tilaa jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen. Laajennusrakentaminen on Suomessa hyvin tyypillistä.
Myös korjausrakentaminen on vähentynyt viime vuodesta, mutta tutkimusten mukaan siihen suhtaudutaan nyt aikaisempaa myönteisemmin. Korjausrakentaminen tarkoittaa laajaa yhdellä kertaa tapahtuvaa korjaamista. Se tarkoittaa myös laitteiden ja rakenteiden kunnossapitoa. Korjausrakentaminen voi tarkoittaa esim. hissin asennusta, homekoulun korjausta tai ikkunasaneerausta. Ennen saneerausta kannattaa tarkistaa myös muuten asunnon kunto, jos se yhtään epäilyttää - homemittaukset, hometutkimukset, homevauriomittaukset, kuntotutkimukset ja vaurioselvitykset. Saneerauksen yhteydessä on useimmiten helppo hoitaa samalla kosteuskorjaukset ja desinfioinnit.
Toimitilarakentaminen
Kiinteistökauppa on vähentynyt runsaasti koko Euroopan tasolla taantuman myötä ja myös tyhjien toimitilojen määrä on kasvanut. Yleinen tendenssi on lisäksi se, että yritykset pienentävät tilojaan. Tyhjät toimitilat antavat markkinoille selvää viestiä siitä, että toimitilarakentamista ei kannata nyt tehdä. Onkin ennustettu, että toimitilarakentaminen tulee supistumaan 20 %. Kolmen viimeisen vuoden aikana Suomi on rakentanut suhteessa eniten toimitiloja koko Euroopassa.
Elvytystoimenpiteet
Elvytystoimien tarkoituksena on ollut pitää rakennustoimintaa ja alan työllisyystilannetta yllä. Elvytystoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, sillä valtion rahoittamia asuntoja rakennetaan tänä vuonna kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Ensi vuodelle on budjetoitu myös kolminkertainen määrä eli 12 000 asuntoa. Myös asuntojen korjausrakentaminen on lisääntymässä selvästi ja rakentamisen resursseja on siirretty uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Valtio on esimerkiksi aloittanut ohjelman, jossa se myöntää 10 prosentin avustuksen korjausrakentamishankkeisiin, jotka käynnistyvät kuluvan vuoden aikana.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori on tyytyväinen siihen, miten valtion elvytystoimet ovat pienentäneet asuntotuotannon romahdusta. Vaikka vapaarahoitteinen asuntotuotanto on vähentynyt 46 prosenttia, valtion asuntotuotannolla on pystytty täyttämään 70 prosenttia vajeesta. Elvytystoimilla on näin onnistuttu ehkäisemään työttömyyden lisääntymistä. Korjausrakentamisen elvytystoimien taustalla on ollut lisäksi uusien ja nykyisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen EU:n päästö- ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusalan investoinnit kannattaa nyt kiinnittää tutkimus- ja kehittämispalveluihin, joilla saadaan parannettua alan kilpailukykyä sekä synnyttämään uusia laatua ja tehokkuutta parantavia ratkaisuja. Esim. EU-tuki on tarkoitettu rakennuksille, joissa energiatehokkuus on korkea. EU:n toive on, että vuonna 2019 kaikki eurooppalaiset rakennukset tuottavat paikan päällä kulutuksensa verran energiaa.
Lähteet:
Rakennusteollisuus RT ry
Suomen Kiinteistölehti
Rakennustaito
Rakennuslehti
Tilastokeskus
Taloussanomat
www.ymparisto.fi
