Elektroniikkateollisuuden näkymät Suomessa

Elektroniikka- ja sähköteollisuus niputetaan usein saman toimialan alle. Niiden yhtenäinen liikevaihto vuonna 2007 oli Suomessa 26 miljardia euroa työllistäen 63 000 henkilöä. Toimialan tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Tytäryrityksiä elektroniikka- ja sähköteollisuudella on ulkomailla 137 000. Toiminta on kasvanut erityisesti Länsi-Euroopassa ja Aasiassa. Tämä antaa suoraa osviittaa myös elektroniikkateollisuuden tulevaisuuden näkymistä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on viennin arvolla mitattuna suurin vientitoimiala Suomessa. Alan kuuluisimpia toimijoita ovat ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Perlos, Planmeca, Polar Elektro, Suunto, Vacon, Vaisala ja VTI Technologies. Elektroniikkaa on aina pidetty yhtenä Suomen teollisuuden tärkeimpänä toimialana.

Liikevaihdon perusteella tietoliikenne on ylivoimaisesti suurin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alue Suomessa. Vahvoja suomalaisia kasvualueita ovat sen lisäksi automaatio- ja hitsauslaitteet, lääketieteen elektroniikkalaitteistot, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, sähkökäytöt ja moottorikäytöt, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät, kulkuneuvot ja nostolaitteet sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Yritysten koko vaihtelee suurista kansainvälistyneistä lukuisiin pienikokoisiin erikoisosaajiin. Tietoliikennelaitteet, valvontalaitteet, televiestintälaitteet, antennilaitteet, erilaiset mittauslaitteet, kaapelit, tietokoneet, sähkömoottorit ja muuntajat ovat esimerkkejä alan menestystuotteista.

Elektroniikkateollisuuden kriisi

Elektroniikkateollisuuden yrityksissä tehdyt lomautukset ovat muuttuneet ja ovat parhaillaan muuttumassa irtisanomisiksi. Elektroniikan alihankintapalvelut siirtyvät ulkomaille, josta seuraa se, että elektroniikan komponentteja valmistetaan kokoajan enemmän ulkomailla Suomen sijaan. Näin toteaa mm. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto, joka painottaa sitä, elektroniikkateollisuuden voimakkaan supistumisen vaarana on alan uusien innovaatioiden ja tuotekehittelyn kuihtuminen. Tämän lisäksi reagoinnista tulee hidasta lähitoimittajien puuttuessa ja elektroniikkateollisuudelle ominainen verkottuminen on vaarassa hävitä kokonaan. Elektroniikan testaus ja elektroniikka-alihankintapalveluja pitää pystyä jatkossa saamaan myös Suomesta.

Viime vuoden aikana elektroniikkateollisuutta on ravistanut erityisesti viennin raju supistuminen ja se näkyi myös uusien tilausten arvojen romahtaessa. Vuoden vaihde ei tuonut lohtua vaan uusien tilausten arvo laski edelleen. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelusta selviää, että verrattuna viime vuoden alkuun, vuodessa uusien tilauksien arvo on vähentynyt 30 %. Kuva alkaa näyttää lohdullisemmalta vasta kun tarkastellaan ihan uudempaa tilastoa, jonka mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä uusien vientitilausten arvo kasvoi 13 % ja maahantuonnin 38 %. Nyt uusien tilausten arvo on noin 2 miljardia euroa.

Mikä supisti viime vuonna elektroniikkateollisuuden vientiä?

Kun koko Suomen vienti laski vuodentakaisesta 37 %, puhelinlaitteiden vienti putosi puoleen. Tullihallituksen tekemän ulkomaankauppatilaston mukaan erityisesti matkapuhelimien vienti Espanjaan, Italiaan ja Saksaan supistui. Vienti väheni myös sähkökaapelien ja kotitalouskoneiden osalta. Tämän vuoden tammi- ja kesäkuun välisenä aikana sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti laski 37 %, koko viennin laskiessa 36 %. Toimialan tuotteista tietokoneiden, elektronisten ja optisten laitteiden vienti supistui alkuvuonna 46 prosenttia, viestintälaitteiden 51 prosenttia ja sähkölaitteiden 9 prosenttia.

Nykytila

Jotkut tahot näkevät globalisaation myös mahdollisuutena elektroniikkateollisuudelle. Teknologiateollisuuden johtaja Juha Ylä-Jääski painottaa sitä, että erittäin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta alihankintateollisuus voi hyödyntää muutoksen mahdollisuuksia. Muutoksen myötä päähankkijayritykset voivat keskittyä ydinosaamiseensa. Tuotekehittelystään ja innovaatioistaan kuuluisa toimiala käyttää koko tehdasteollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysmenoista lähes 70 %. Nyt tilanne on se, että toiminta kasvaa siellä, missä ovat kasvumahdollisuudetkin. Tämä näkyy jo työpaikkojen määrässä. Suomessa elektroniikkateollisuuden työpaikat vähenevät vuosi vuodelta. Kehityksestä huolimatta toivottavasti myös jatkossa saadaan pidettyä elektroniikan laitteistot Suomessa, muun muassa seuraavia teollisuuselektroniikkaan liittyviä tuotteita ja palveluita valmistetaan edelleen Suomessa: johdinsarjat, komponentit, piensarjat, piirilevyt, puolijohteet, säätölaitteet, mittalaitteita, elektroniikkatestaus, testauslaitteiden valmistus ja piirilevysuunnittelu.

Lähteet:
Teknologiateollisuus ry
HighTech Forum
Metallityöväen liitto