Laiva- ja telakkateollisuus tarvitsevat valtion tukea
Telakkateollisuuden tilauskannan romahtaminen maailmassa viime vuonna lähes 90 prosentilla oli kova isku toimialalle myös Suomessa. Suomen näkökulmasta tilanne on kuitenkin positiivisempi kuin muualla, koska globaali ylikapasiteetti koskee eniten kontti- ja bulkkilaivasektoria, kun taas Suomen suurimpana vahvuutena nähdään ylivoimainen osaaminen erikois- ja prototyyppilaivoissa.
Telakkateollisuuden selviytyminen vaikeimman yli edellyttää kuitenkin myös valtiolta poikkeuksellisen voimakkaita ja monipuolisia tukitoimia. Hallitus perustikin jo kesällä 2009 telakkateollisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella alalle oma selviytymisohjelma jolla telakoita tuetaan. Työryhmää vetää elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, ja työryhmän esitykset koskettavat monen eri ministeriön vastuualueita.
Pekkarisen mukaan telakkateollisuuden tulevaisuus Suomessa on turvattava tuottavuutta kohentamalla, kustannuksia alentamalla ja kilpailukykyä parantamalla. Suomalainen laivanrakennustekniikka ja alan osaaminen on pidettävä maailman huipulla jatkossakin. Pekkarinen pitää välttämättömänä, että hallitus sitoutuu vahvasti telakkateollisuuden innovaatiotuen jatkamiseen ja teknologiarahoituksen turvaamiseen. Pekkarinen myös toivoo, että ympäristöystävällisten investointien tukimenettely voidaan ottaa käyttöön tapauskohtaisesti myös Suomessa. Varustamoja on lisäksi kannustettava eri toimin matkustaja-autolauttojen tilaamiseen, ja myös valtion on harkittava omien tilauksiensa aikaistamista. Alan työttömyyttä pyritään ehkäisemään erilaisien koulutuksien ja kurssituksien lisäämisellä.
Suomen erikoisalaa ovat huippuristeilijät, mutta uusiakin tuotteita tarvitaan
Yhäkin laivateollisuudesta puhuttaessa vallitseva käsitys on, että laivojen valmistus on suuremmalti metalliteollisuutta ja laivojen rakentamista. Tosiasiassa laivateollisuus on ollut jo pitkään pikemminkin viihdeteollisuutta ja projektinhallintaa. Koska telakkateollisuuden kustannuksiin vaikuttaa suoraan ammattitaitoisen työn hinta, on kansainvälistä kilpailukykyä nostettava telakkateollisuuden tuotantojärjestelmiä sekä suunnitteluosaamista kehittämällä: huipputekniikkaan perustuva suunnitteluosaaminen ja ohjattu tuotanto on se taso, jossa kansainvälisessä kilpailussa pärjätään.
Tämän päivän erikoisalus tarvitsee valmistuakseen satoja yrityksiä eri toimialoilta ja jopa eri kulttuureista. Telakoilla onkin oltava kyky ja resurssit hallita koko prosessi aina suunnittelusta laivan luovutukseen saakka. Hankintapäätöksissä painavat jatkossa hinnan lisäksi laatu, aikataulu, ja referenssit. Hankintoja ovat mm. peräsinkoneet, laivamoottorit, vakaimet, propulsiolaitteet, vesisuihkulaitteet, offshore-rakenteet ja raskaat metallirakenteet, Spar-tuotantolauttojen runko-osat sekä kelluvat offshorealustat, ankkurointijärjestelmät, kiinnitysjärjestelmät, hinausjärjestelmät. Lisäksi projektinjohdon tulee huolehtia siitä, että laivojen sisustus ja laivakalusteet ovat huippuristeilijöiden tasoluokituksien mukaisia. Myös laivojen kunnossapitopalvelua ja huolto tulee suunnitella etukäteen ennen laivan laskemista valtamerille.
Kilpailu erikoislaivasektorilla tulee kuitenkin kovenemaan. Tilastojen pohjalta on selvästi nähtävissä, että risteilijöiden tilauksia ei tulevaisuudessa välttämättä ole hyvänäkään aikana tulossa samaa tahtia kuin ennen, koska maailmalla on rakennettu viime vuosina niin paljon huippuristeilijöitä. Telakkateollisuuden onkin hyvä innovoida jatkuvasti uusia tuotteita, kuten erilaisia erikoislaivoja ja uudenlaisia kuljetuslaivoja.
Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö
Meriklusteriohjelma.fi
Valtionneuvoston kanslia
Turun Sanomat
