Suomalaiset konepajat globaaleilla markkinoilla
Vuoteen 2020 mennessä maailman väliluvun arvioidaan kasvavan noin miljardilla. Kehittyvien maiden kasvu ja kaupungistuminen takaavat, että tulevaisuudessakin tarvitaan koneita ja laitteita sekä tuotantoon että infrastruktuuriin. Myös metalliteollisuuden muovituotteet tulevat olemaan tulevaisuudessakin kysyttyä tavaraa mm. elintarviketeollisuudessa, joskin muovituotteiden käyttö elintarvikepakkauksissa on vähenemään päin. Kysyntä tulee kasvamaan etenkin EU:n sisämarkkinoilla, mutta myös kehitysmaiden infrastruktuurin kehittyminen lisää kysyntää. Venäjän teollisuuden uudistuminen jatkuu myös heti talouskasvun koittaessa. Alihankintayrityksillä on nyt hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä päämiesten mukana ja tukemana: päämiehet tukevat mielellään suomalaisia alihankkijoitaan kansainvälistymisessä, koska uusissa sijoitusmaissa on pulaa laadukkaasta alihankinnasta.
Jo vuodesta 2004 yhteistyötä tehneet Makron ja Metalliset käynnistivät uuden konepajan Viron Narvassa ja hakevat avauksia Euroopan markkinoilta. Aika on siinä mielessä hyvä, että asiakkaat etsivät hyvinkin aktiivisesti uusia, kilpailukykyä parantavia toimintavaihtoehtoja. Meille on jo tullut aiempaa enemmän uusia kontakteja, Metallisten toimitusjohtaja Matti Hirvonen sanoo. Yritykset keskustelevat tosissaan jo yhdistymisestäkin. Myös asettuminen Kiinaan kiinnostaa yrityksiä, mutta sinne halutaan yhdessä pitkäaikaiseen yhteystyöhön sitoutuneiden asiakkaiden kanssa. Jos emme kansainvälisty asiakkaiden mukana, he toteuttavat hankkeensa paikallisten yritysten tai kilpailijoidemme kanssa, Makronin hallituksen puheenjohtaja Pekka Leppänen sanoo.
Suomalainen metallituote on kysyttyä Saksassa
Metalliteollisuuden alihankintaa käyttävät yritykset lisääntyvät Euroopassa, koska metallin alihankintaa harjoittavan yrityksen on mahdollista pyörittää yritystä jopa kokonaan alihankintaverkostoa hyödyntämällä. Koska alihankkijat tuntevat parhaiten eri metallit ja metalliseokset ja hoitavat tuotannon yrityksen puolesta, voi yritys keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Konepajatuotteet, kuten erilaiset metallituotteet, metallirakenteet, rautarakenteet ja metalliteollisuudet terät sekä työkalut ovat kysyttyjä tällä hetkellä erityisesti Saksassa, koska Saksan markkinoilla suomalaiset pystyvät kilpailemaan kustannustasollaan saksalaisia vastaan.
Muun muassa Wärtsilän saksalaiskilpailija, moottorijätti MAN Diesel, on käynnistämässä komponenttien suuren osto-operaation niin ikään Wärtsilän perinteisiltä alihankkijoilta. MAN:n ostot näkyvät jo alihankintaportaassa ja niiden ansiosta suomalaisille moottoripuolen alihankkijoille on luvassa jaettavaksi useiden kymmenien miljoonien jättipotti. Vaikka Wärtsilä työllistää yhä eniten suomalaisia alihankkijoita ja menee MAN:n ohi voimalaitoksissa, niin MAN:n ostot nostavat paljon suomalaisten konepajojen käyntiasteita.
Rautaruukkia työllistävät teräsrakenneurakat ympäri Euroopan
Suomalaisen pörssiyhtiö Rautaruukki Oyj:n markkina-alue on Eurooppa. Ruukilla on erityisen vahva asema Pohjoismaissa sekä kasvava rooli itäisessä Euroopassa. Ruukki Constructionin Pohjois-Euroopan ja infrastruktuurirakentamisen johtaja Sami Eronen kertoo, että työvaiheita siirtämällä entistä enemmän tehtaalle, pystytään lyhentämään paitsi rakentamisaikaa myös minimoimaan riskejä työmaalla. Esimerkiksi kokonaisarvoltaan lähes viiden miljoonaan euron arvoinen toimituskokonaisuus väylähankkeeseen Etelä-Norjan Fredrikstadiin hoidetaan siten, että suuret esivalmistetut rakenteet kuljetetaan työmaalle meriteitse ja suurelementit nostetaan suoraan paikoilleen.
Konepaja-automaatio tulee tehostamaan valmistusprosesseja vielä entisestään, kun robottien käyttäminen koneistuksessa mahdollistaa joustavamman työajasta riippumattoman 24 tunnin tuotannon. Myös konepajamittauslaitteet kehittyvät ja niiden avulla on mahdollista ohjata tuotantoa ja saada palautetta toimivampien ja kilpailukykyisempien tuotteiden kehittämiseksi.
Ruukki on tehnyt muitakin usean miljoonan euron kauppoja: Ruukki toimittaa Ruotsin E6-tiehankkeeseen maantiesillan ja yhden rautatiesillan teräsrakenteet. Siltojen konepajavalmistus aloitettiin vuoden 2009 lopussa, ja viimeiset asennukset tehdään keväällä 2011. Ruukki on sopinut komponenttitoimituksista myös siltahankkeisiin Venäjälle ja Puolaan.
Lähteet:
Kauppalehti
Tekniikka & Talous
Teknologiateollisuus ry
