Painotalojen rakennemuutos välttämätön
TNS Gallupin mukaan painettu media laski 21 % vuonna 2009. Suomessa sanomalehdillä ei kuitenkaan ole hätää, sillä paikalliset sanomalehdet keräävät yhä sellaisia lukijamääriä, joista ulkomaiset kustantajat olisivat kateellisia! Vaikka suomalaisille sanomalehdille on ominaista korkea lukijauskollisuus, on sanomalehtien ja journalismin murros silti tosiasia myös Suomessa ja painotalojen on pysyttävä muutoksessa mukana - kuten aina.
Sanomala Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kyrön mukaan kiristynyt kilpailu on aiheuttanut sen, etteivät painotalot voi enää kauaa toimia yksin vaan alalla on ryhdyttävä uudenlaiseen yhteistyöhön yli konsernirajojen. Painotoimialan voimakas globalisoituminen on synnyttänyt tarpeen myös vahvalle alueelliselle toimijalle. Muun muassa Sanoma Learning & Literature ja Gummerus Oy ovat sopineet järjestelystä, jossa WS Bookwell ja Gummerus Kirjapaino yhdistyvät. Kaupan keskeisenä perusteena on vahvistaa Sanoma Learning & Literature -liiketoimintaryhmään kuuluvan WS Bookwell Oy:n asemaa Pohjoismaiden johtavana kirjapainona. Samalla myös puretaan alan ylikapasiteettia. Yhdistyminen myös varmistaa laajamittaisen valmistuskapasiteetin säilymisen Suomessa myös tulevaisuudessa.
Lehtipainon johtaja Helvi Liukkaala luottaa puolestaan ketjutoimintaan, sillä kustantajien on vaikea optimoida koko prosessiaan yksin. Liukkaalan mukaan tulevaisuuden painotalo sijaitsee järkevällä paikalla muiden kustantajien painoihin sekä jakelun kohdealueisiin nähden. Tulevaisuuden painotalossa painokoneet ovat käynnissä ympärivuorokautisesti ja painotalossa painetaan useita eri tuotteita.
Syrjäyttääkö sähköinen painetun?
Sähköinen media pohjautuu usein painettuun mediaan ja verkkolehdillä on yleensä aina olemassa myös painetut versionsa. Poikkeuksena Taloussanomat, jota on julkaistu ainoastaan verkkolehtenä jo yli vuoden ajan. Taloussanomissa on oltu tyytyväisiä paperilehden lakkauttamiseen, sillä kiivasrytmisessä talousuutisoinnissa verkko on ollut toimivampi vaihtoehto kuin perinteinen painettu lehti. Painotaloissa uskotaan silti edelleen vahvasti painettuun viestiin ja sanomalehteen. Muihin markkinoihin verrattuna Suomessa tilataankin yhä verrattain paljon lehtiä suoraan kotiin, kun maailmalla lehdet ostetaan pääasiassa irtonumeroina.
Maailmalla monet lehdistä sisältävät jo lähes vain ja ainoastaan mainontaa. Myös Suomessa monet painotalot ovat riippuvaisia mainostuloista, mutta minkä verran suomalaiset lehdet sisältävät jatkossa mainontaa suhteessa tuotettuun sisältöön, riippuu viime kädessä kuluttajasta ja siitä mistä kuluttajat ovat valmiita maksamaan, toteaa Aikakauslehtien Liiton hallituksen puheenjohtaja sekä Yhtyneiden Kuvalehtien toimitusjohtaja Alexander Lindholm. Lindholmin mukaan monessa tapauksessa painettu ja sähköinen lehti tukevat hyvin toisiaan - sen sijaan, että ne sulkisivat toisensa pois. Myös mainosratkaisut räätälöidään yhä useammin sopimaan sekä verkkoon että painettuun lehteen. Lindholm uskoo kuitenkin niin vankasti painettuun lehteen, että hän julistaa lehden olevan käyttöliittymänä ylivoimainen, eikä kone pärjää sille koskaan!
Tulevina vuosina tulemme näkemään missä määrin paitsi verkko mutta myös sähköiset lukulaitteet tulevat korvaamaan painettuja tuotteita. Kansainvälisen sanomalehtikustantajien järjestön Wan-Ifranin johtaja Stig Nordqvistin mukaan sähköiset lukulaitteet saavuttavat jo viidessä - kymmenessä vuodessa merkittävän aseman kirjojen ja sanomalehtien lukijoiden keskuudessa! Nordqvist pohjaa väitteensä Amazonin Kindle-lukulaitteiden myyntiin, joita myytiin lanseerausvaiheessa enemmän kuin Applen iPodeja!
Lähteet:
Painomaailma.fi
Kauppalehti.fi
