Metalli- ja konepajateollisuudessa tarvitaan nyt innovatiivisuutta
Vaikka taantuma on ravistellut konepajateollisuutta ja erityisesti pieniä konepajoja, eivät konkurssitilastot ole vielä lähelläkään 1990-luvun lamavuosien tasoa. Myös tilausten lasku on vihdoin taittunut ja tilaukset lähtivät hetkellisesti jopa nousuun joulukuussa. Pärjääminen tulevaisuudessa vaatii nyt yrityksiltä uudistumista ja innovatiivisuutta, sillä Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan teknologiateollisuuden alalla on parhaillaan maailmanlaajuista ylikapasiteettia. Palokangas kertoo globaalin rakennemuutoksen aiheuttaneen tilanteen, jossa isot yritykset keskittävät ostojaan entistä harvemmille alihankkijoille. Tämä tuottaa haasteita jatkossakin erityisesti pienille ja keskisuurille suomalaisille yrityksille, jos ne eivät pysty monipuolistamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Koska tuotantoa siirtyy lisäksi koko ajan yhä enemmän Aasiaan, on suomalaisten yrityksien pystyttävä haastamaan kiinalaiset ja intialaiset jossain aivan muussa kuin bulkkiraudan myynnissä.
Innovatiivisuuteen ja kekseliäisyyteen luottaa myös Kauppalehden Kasvajat-vertailun Pohjois-Suomen voittaja, Tervolassa toimivan raskaan sarjan konepajan Paakkola Conveyors Oy:n toimitusjohtaja Tommi Juntikka. Juntikan johtama prosessiteollisuuden kuljetinjärjestelmiin erikoistunut yhtiö kirjasi lähes 54 prosentin keskimääräisen vuosikasvun kolmen viime vuoden ajalta! Markkinat ovat tosin olleet viime vuosina suotuisat, sillä yhtiön tärkeimpiä asiakkaita ovat kaivosyhtiöt, joilla on parhaillaan kova vauhti päällä. Paakkola Conveyorsissa kasvu on kuitenkin ollut myös määrätietoisen työn tulosta, sillä Juntikan mukaan vain isot yritykset pääsevät mukaan kilpailemaan isoista projekteista. Siksi yrityksen kasvattaminen on ollut osa yrityksen strategiaa jo usean vuoden ajan. "On pakko kasvaa, jos haluaa pysyä leikissä mukana", Tommi Juntikka perustelee. Juntikka uskoo yhtiön pysyvän kasvu-uralla myös tulevina vuosina. Tällä hetkellä yhtiön päämarkkinat ovat Suomi, Ruotsi ja Norja, mutta jatkossa kauppoja haetaan yhä laajemmalta alueelta.
Alihankkijat yhteistyössä vientimarkkinoille
Finnpron avustuksella on perustettu viiden teollisuuden palveluita tarjoavan ja tuotteita valmistavan suomalaisen yrityksen yhteenliittymä. Yrityksillä on tarjolla toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita, ja yhteistarjoaman avulla yritykset lähtevät hakemaan kasvua Keski-Euroopan markkinoilta. Tähtäimessä ovat erityisesti uudet, aiempaa suuremmat asiakkuudet ja sitä kautta liiketoiminnan kasvattaminen. Finnpron käynnistämässä vientirenkaassa ovat mukana Efkava Oy, High Metal Production Oy, Insinööritoimisto Kymtec Oy, Sepima Oy ja Stairon Oy. Yritykset työllistävät Suomessa yhteensä yli 300 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa.
Kolmen vuoden pituisen yhteistyöprojektin aikana yrityksille etsitään kansainvälisesti toimivia, alan johtavia päämiehiä, joiden kanssa pyritään pitkäaikaiseen toimittajasuhteeseen. Projektissa mukana olevat yritykset ovat tähän saakka toimineet pääasiassa suurien, suomalaisten yritysten alihankkijoina. Finnpron vientirenkaan avulla suomalaiset pk-yritykset voivat pienellä riskillä kokeilla uudella markkina-alueella ja tarjota yhdessä muiden yrityksien kanssa asiakkaan tarpeet kattavia kokonaisratkaisuja.
Kone- ja metalliteollisuus työllistää tulevaisuudessa
Opetushallitus on ennakoinut vuoden 2020 työelämän tarpeita. Opetusneuvos Matti Kimarin mukaan alalle ennustetaan kovaa pulaa rakentajista heti, kun taantuma hellittää, koska rakentamisen tarve Suomessa on suuri. Lisäksi teollisuudesta on siirtymässä vanhuuseläkkeelle lähivuosina noin 6 000-7 000 henkeä vuodessa. Tulevaisuudentutkija Tuomo Kuosan mukaan suorittavien töiden tarve tulee säilymään yhteiskunnassa, joskin niiden sisältö muuttuu. Käytännönläheisen työn merkityksen kasvaessa osaavia tekijöitä tarvitaan siten tulevaisuudessakin.
Metalli- ja konepajateollisuus tulee siis työllistämään tulevaisuudessakin ja alalla tulee olemaan tarjolla paljon erilaisia metalli- ja kokoonpanotöitä. Metallitöitä ovat mm. metallipurkutyöt, metallipainotyöt, metallintyöstö, metallitaonta, metalliset ruiskutukset, metallin vesileikkaus ja metallin uusiokäyttö. Alalla tarvitaan myös osaajia, jotka osaavat tehdä sorvausta, jyrsintää, aarporausta, koneistuksia ja polttoleikkauksia. Ammattilaisia työllistävät lisäksi erilaiset teollisuuden kunnossapitotyöt. Parhaillaan työvoimapula näkyykin jo mm. rakennussaneerauksessa, johon panostetaan nyt uudisrakentamisen sijaan valtion korjausrakentamiselle myöntämän tuen ansiosta.
Lähteet:
Tekniikka & Talous
Taloussanomat
Kauppalehti
