Maarakennus

Maarakennus pitää huolta infrastruktuurista ja luo edellytykset maamme elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Erilaiset verkostot, kuten tietoliikenne-, vesi-, viemäri-, kaasu-, lämpö- ja sähköverkostot kuuluvat maarakennukseen piiriin. Lisäksi maarakennukseen lasketaan katu- ja tierakentaminen sekä lentokentät, rautatiet ja jätevesipuhdistamot. tarvitaan ja sitä jokainen myös käyttää päivittäin. Infrarakenteiden arvo on noin 60 miljardia eli noin 10 % maamme kokonaisvarallisuudesta.

Maarakennuksen työllistävä vaikutus

Maa- ja vesirakentaminen yhdessä ovat huomattava kotimainen työllistäjätaho. Ala työllistää suoranaisesti 42 000 suomalaista ja muilla toimialoilla yhtä paljon. Lisäksi toiminta on kotimaista, sillä vain 11 % panostuksesta ohjautuu ulkomaille polttoaine- tai koneostoina.

Maarakennuksessa työskentelee paljon erilaisella koulutustaustalla alalle tulleita ihmisiä. Työntekijöiltä, jotka hoitavat kuljetuspalveluita, ei vaadita kuin ajokortti. Kaivutyöt sen sijaan edellyttävät vahvaa työkokemusta. Toisaalta taas ennen kuin louhintaa voi tehdä, vaatii se työntekijältä työkokemuksen lisäksi myös pitkän koulutuksen.

Teknisen osaamisen tarve on lisääntynyt maarakennuksessa. Esimerkiksi korjaussuunnittelussa käytetään maatutkausta ja laserskannausta. Näin on saatu työskentely myös tehokkaammaksi ja täsmällisemmäksi. Maarakennustyöt pitävät sisällään myös paljon erikoistöitä, joihin vaaditaan erityinen osaaminen. Näitä ovat mm. ojitukset, päällystykset, perustukset, pohjarakentaminen, massanvaihtotyöt, ruoppaukset, vedenalaiset rakenteet, paalutustyöt, purkutyöt, alitukset, erilaiset pengerrykset ja tukimuurit, lujitukset, pihojen kivetykset, maapadot, pohjavedensuojausrakenteet, patoseinät, tukiseinät ja pilaantuneen maan puhdistustyöt.

Alan työllisyystilanteesta johtuen maaurakoinnit ja pohjarakenteet kiinnostavat nuoria. Maarakennusta opiskelemaan ryhtyvä aloittaa opinnot täysin perusasioista. Aluksi tunnistetaan maa- ja kivilajeja ja sen jälkeen jatketaan pohjatutkimuksiin ulottuen pohja- ja maa- sekä kalliorakenteiden tutkimiseen, rakentamiseen, suunnitteluun ja kunnossapitoon. Tämän jälkeen syvennetään tietoutta ympäristörakentamisen osa-alueista, käydään läpi viherrakentaminen, ympäristögeotekniikka ja – geologia sekä pohjavedet.

Maarakennuksen nykytila

Rakennustuotannon kokonaisarviosta (27,5 miljardia euroa) infrarakentamisen osuus on 20 %. Tästä 70 % on uudisrakentamista ja 30 % menee kunnossapitoon ja hoitoon. Maarakennuksen pääasiallinen tilaaja on valtio tai kunta. Viime vuosien suurimpia maarakennusalan projekteja ovat olleet Vuosaaren satama ja Lohja-Muurla –moottoritieosuus.

Taantuma on kuitenkin koetellut maa- ja vesirakentamista. Alan toimijoiden mukaan työt vähenevät tänä vuonna 5 % ja seuraavana vuonna vielä 2 %. Muutos ei ole kuitenkaan suuri verrattuna muihin toimialoihin. Suunnittelun puolella taantuma on muuttanut haasteita. Nyt ongelmana ovat hintakilpailu ja lyhyt tilauskanta, kun se vielä vuosi sitten oli projektivetäjien pula ja liian kireät aikataulut.

Maarakennuksen alalla käy selvästi ilmi logistiikan merkitys kustannustekijänä. Tästä syystä nimenomaan logistiikan hyvällä suunnittelulla voidaan saada aikaiseksi isoja säästöjä. Tämä tulee ilmi esim. maansiirtoa vaativissa työtehtävissä. Projektin budjetti kasvaa nopeasti liikaa, jos paikan päälle tilataan liikaa ja liian suuria koneita. Infran, maa- ja vesirakennusalan sekä asfalttialan yrittäjien ja yritysten etujärjestön, mukaan ala selviää tulevaisuudesta hyvin, jos jatketaan investointeja, pidetään kiinni ammattitaitoisesta työvoimasta, opetetaan nuoria työtehtäviin sekä karsitaan turhia kuluja.

Lähteet:
Infra